Vieraskynä: Virtuaalitodellisuutta, koulutusta ja kohtaamisia

Otsikon mukaisista elementeistä koostui sateinen tiistai aamu, jolloin järjestettiin Health Tuesday -tapahtuma MessiliLive.Fi ja Kohtaamon tiloissa.

Olin ensimmäistä kertaa osallisena ja odotin uusien ihmisten kohtaamista ja edessä olevia mielenkiintoisia puheenvuoroja. Myös minulla oli ilo ja kunnia esitellä pro gradu –tutkielmani interventiona toiminutta VR-simulaatiota, sen tekoprosessia ja alustavia tutkimustuloksia, joista tässä blogikirjoituksessa kerron.

Olen viimeiset pari vuotta perehtynyt ilmiöön nimeltä virtuaalitodellisuus erityisesti terveysalan koulutus kontekstissa. Olikin äärimmäisen innostavaa päästä luomaan VR-simulaation englanninkielistä prototyyppiä, jonka käytettävyyttä pro gradu -tutkielmassani tutkittiin. Allekirjoittanut käsikirjoitti ja suunnitteli VR-simulaation, jonka kuopiolainen IT-alan yritys SimlabIT Oy koodasi (content developer Pasi Mustonen). VR-simulaatio koodattiin Unity pelimoottorilla HTC Vive järjestelmälle.

Tutkielman tekijä ja koodaaja tapasivat viisi kuukautta kestäneen koodausprosessin ajan viikoittain ja VR-simulaatiota esitestattiin kahdesti, millä varmistettiin simulaation tarkoituksenmukainen kehittyminen niin sisällöllisesti kuin pedagogisestikin. Simulaatio kehitettiin monitieteisenä yhteistyönä ja kehitysprosessia olivat tukemassa Itä-Suomen yliopiston hoitotieteen laitoksen TtT Marja Härkänen ja Prof. Katri Vehviläinen-Julkunen, Savonia-ammattikorkeakoulun ensihoidon lehtori Jussi Vainionperä ja TKI-asiantuntija Tiina Arpola sekä Kuopion yliopistollisen sairaalan anestesia- ja kouluttajalääkäri Kirsi-Marja Metsävainio. Huikeaa moniammatillista organisaatiorajat ylittävää yhteistyötä, jota ilman VR-simulaatio ei olisi valmistunut.

VR-simulaatio sisälsi yhden yksinpelinä suoritettavan virtuaalisen simulaatioharjoituksen, joka kesti noin 10-15 minuuttia. Simulaation aiheena oli potilaan tilan systemaattinen arvioiminen ABCDE-menetelmällä ja se toimi käyttäjän osaamisen testausympäristönä. Virtuaalisella potilaalla oli septinen sokki ja peruselintoimintojen häiriöitä. Potilaaseen ja ympäristöön oli koodattu 16 erilaista ”toimintoa”, joiden avulla potilasta pystyi tutkimaan ja hoitamaan. VR-simulaatiossa toimittiin VR-lasit päässä, liikeohjaimet käsissä ja stereokuulokkeet korvilla. VR-ympäristössä liikuttiin liikeohjaimilla ”teleporttaamalla” ja/tai fyysisesti liikkumalla noin 4×4 metrin pelialueella. VR-ympäristön virtuaalisia objekteja pystyi käsittelemään liikeohjaimilla, joihin oli ohjelmoitu myös haptista palautetta. Stereokuulokkeiden kautta käyttäjä kuuli potilaan kanssa käytyjä keskusteluja, monitorihälytyksiä ja potilaan hengitysäänet.

Pro gradu -tutkielmani oli laadullinen tutkimus, jonka tarkoituksena oli kuvata ensihoitajaopiskelijoiden kokemuksia VR-simulaation teknisestä ja pedagogisesta käytettävyydestä ABCDE-menetelmäosaamisen harjoittelussa ja testaamisessa. Tutkimustuloksien analysointi on vielä hieman kesken. Johtopäätöksenä uskallan kuitenkin todeta, että VR-simulaatioiden kehittämistä ja hyödyntämistä kannattaa terveysalan koulutuksessa jatkaa, koska niiden avulla voidaan monipuolistaa koulutusta ja luoda lisäarvoa. VR-simulaatioiden avulla voidaan monipuolistaa terveysalan simulaatiokoulutusta ominaisuuksien, kuten hauskuus, toistettavuus, itsenäinen harjoittelu, muunneltavuus, joustavuus ja stressittömyys kautta.

VR-teknologian terveysalan koulutukselle tarjoamat mahdollisuudet ovat lähes rajattomat, mutta henkilökohtaisesti en usko VR-teknologian suoranaisesti mullistavan terveysalan koulutusta ainakaan vielä lähivuosina. Teknologian tulee edelleen kehittyä ja ominaisuudet, kuten langattomuus, hienomotoriikan mahdollistavat ”käsineet”, laajempi näkökenttä, tarkempi graafinen suorituskyky ja laajempi pelialue olisivat tarpeellisia uudistuksia. Teknologian edelleen kehittyessä ja käytettävissä olevien sovelluksien määrän lisääntyessä on todennäköistä, että virtuaalitodellisuuden rooli terveysalan koulutuksessa tulee kasvamaan.

Mielestäni onnistuimme VR-simulaation kehitysprojektissamme hyvin ottaen huomioon käytössämme olleet resurssit ja se tosiasia, että teimme latua tuleville VR-simulaatioille. Yhteistyötahojen kanssa työskentely oli innostavaa, innovatiivista ja edellytti kompromisseja. Henkilökohtaisesti odotan innolla uusia mahdollisuuksia päästä luomaan uudenlaisia oppimisympäristöjä terveysalan opiskelijoille.

Blogin kirjoittaja Mikko Myllymäki on Itä-Suomen yliopiston TtM opiskelija, Savonia-ammattikorkeakoulun projektityöntekijä ja sivutoiminen tuntiopettaja sekä KYS teho-osaston sairaanhoitaja.

Voit olla yhteydessä Mikkoon sähköpostitse osoitteessa mikko.myllymaki83(at)gmail.com