9+1 syytä tehdä laatua | Osa 8. Yrityksen arvo ja due diligence-valmius

elokuu 9, 2018

Monille kasvua tavoitteleville yrityksille tulee jossain vaiheessa yrityksen elinkaarta ajankohtaiseksi hakea yritykseen lisärahoitusta pääomasijoituksen muodossa. Pidemmälle ehtineillä yrityksillä voi myös yrityksen myynti ja exit siintää omistajan mielessä.

Näissä tilanteissa vaikuttava ja toimiva laadunhallintajärjestelmä voi olla kullan arvoinen: oikein rakennettuna ja viestittynä se kertoo potentiaaliselle ostajalle siitä, että yrityksen liiketoimintaa johdetaan ammattimaisesti ja systemaattisesti, henkilöstö on sitoutunutta ja motivoitunutta, prosessit toimivat tehokkaasti, yritys hallitsee liiketoiminnan riskejä ennakoivan ja proaktiivisen riskinhallintaprosessin avulla ja yritys panostaa toiminnan  jatkuvaan kehittämiseen.

Mikä on DD eli Due Diligence?

Due Diligencellä eli DD:llä tarkoitetaan yrityskaupan kohteen ennakkotarkastusta, tutkimusta ja selvittelyjä, jotka ostaja haluaa suorittaa ennen yrityskauppaa. Due diligence on siis ostajan keino toteuttaa ostokohteen arviointi sekä taloudellisesta, että oikeudellisesta näkökulmasta. Näiden tietojen tietojen perusteella ostajan on mahdollista arvioida ostokohteena olevaan liiketoimintaan liittyviä mahdollisuuksia ja riskejä.

Ennen kuin varsinainen Due Diligence-tarkastus aloitetaan, osapuolet ovat yleensä käyneet läpi kaupan oleellisia sopimusehtoja ja laatineet esi- tai aiesopimuksen. DD:n tarkoituksena on siis varmistua siitä, että yritys on juuri sellainen ja siinä kunnossa, kuin neuvottelujen edetessä sen on väitetty olevan.

Mitä Due Diligencessä käydään läpi?

DD-tarkastuksen laajuus riippuu ostokohteen koosta, liiketoiminnasta ja sen rakenteista, ostajan asemasta ja myös kaupan muodosta; kaikki nämä kannattaa huomioida due diligencea suunniteltaessa. DD-prosessin kesto voi vaihdella yhdestä kuukaudesta puoleen vuoteen. Sen kesto ja se, kuinka paljon se työllistää ostokohteen avainhenkilöstöä, riippuu olennaisesti yrityksen dokumentaatio tilasta. Tässä ostokohteen dokumentaatio, sen selkeys ja riittävyys ovat avainasemassa.

Tyypillisesti DD-prosessissa käydään läpi seuraavia osa-alueita, jotka luonnollisesti riippuvat ostokohteen koosta ja liiketoiminnan luonteesta:

  • Talous (esimerkiksi liikevaihto, verotus, tulos, tase ja tase-erittelyt, myyntikate, rahoitus, kassavirta, kuluvan vuoden budjetointi, 5v-suunnitelma, vuosiennusteet, myyntisaamiset, ostovelkojen kiertonopeus, lyhytaikaiset/pitkäaikaiset velat jne.)
  • Juridiset ja hallinnolliset asiat (esimerkiksi sopimukset, pöytäkirjat, mahdolliset riidat, hyvän hallintotavan järjestelmät, ympäristökysymykset, lainsäädäntö/regulaatiot ym.)
  • Henkilöstöasiat (esimerkiksi organisaatio, johtamisjärjestelmä, työntekijät, työterveys, tapaturmatilastot, avainhenkilöiden sopimukset, ym.)
  • Myynti ja asiakkuudet (esimerkiksi myynti tuotteittain / alueittain / asiakkaittain, merkittävimmät asiakkuudet, myyntikate, liiketoimintalogiikka, markkinaosuus , markkinapotentiaali, markkinan koko ja sen kasvuprosentti, toimittajat, kilpailijat, investointitarpeet/suunnitelmat ym.)
  • Visio ja strategia
  • Kasvusuunnitelmat
  • Toiminnan organisointi (IPR, laatujärjestelmä, sisäiset ohjeet ja politiikat ym.)

Miten Due Diligence ja laadunhallintajärjestelmä/toimintajärjestelmä liittyvät yhteen?

Due diligence-prosessin aikana sekä ostajan päätöksentekoon, että yrityksen arvoon voi merkittävästi vaikuttaa se, miten systemaattista toiminnan voidaan osoittaa olevan ja miten sen liiketoiminnan riskejä hallitaan. Tästä syystä yrityksen myyntiin jollain aikavälillä tähtäävien yritysten kannattaisikin rakentaa laatujärjestelmä paitsi toiminnan tukemiseksi, myös tukemaan jatkuvaa due diligence-valmiutta.

Lisäksi kohdeyrityksen ollessa pieni tai keskisuuri yritys, omistajilla harvoin on prosessissa mukana ulkopuolista apua, vaan prosessi toteutetaan tehdään oman varsinaisen päivätyön ohella, yrittäjien toimesta tai avainhenkiöiden/tiimin kanssa. Tässäkin tilanteessa prosessin läpimenoon voidaan merkittävästi vaikuttaa vaikuttavalla ja tehokkaalla tiedonhallinnalla, jonka pohjatyö tehdään jo kauan ennen itse DD-prosessin aloittamista.

Useilla yrityksillä laadunhallinta- tai toimintajärjestelmä rakennetaankin siitä näkökulmasta, että yritys on Due Diligence-valmiudessa vuoden jokaisen päivänä. Se ei ole lainkaan huono syy panostaa toiminnan laatuun!

Keväisin terveisin

laatutaiteilija Hanna

Hanna Kumpulainen

Senior Advisor, Quality Management