Kasvua terveysdatasta – tuloksia ja juurruttamista

“Kilpailukykyä ja uutta liiketoimintaa ohjelmisto- ja terveysteknologia-alan yrityksille”

Kasvua terveysdatasta -hankkeen tarkoituksena oli lisätä tietoisuutta terveys- ja hyvinvointialan regulaatiivisista vaateista (erityisesti muuttuvaan lääkintälaitelainsäädäntöön liittyen) sekä kartoittaa alueen terveysteknologia- ja ohjelmistoalan yritysten osaamista ja osaamistarpeita terveysdatassa olevien uusien liiketoimintamahdollisuuuksien tunnistamiseksi. Halusimme myös konkreettisesti olla mukana tukemassa monialaista paikallista verkostoitumista ja kumppanuuksien syntymistä, sekä siirtää hankkeen päättyessä viestikapulana hankkimamme tieto ja ymmärrys alueen kehittämistoimien hyödynnettäviksi myös jatkossa.

Loppu on aina jonkin uuden alku. Tämä blogi on projektipäällikön tiivistys menneistä kuukausista hankkeen parissa ja muutama mahdollinen punaisen langan alku seuraaville kehitystoimille vapaasti tartuttavaksi.

Kuinka onnistuimme?

Kasvua terveysdatasta -hanke (ESR) numeroina alla – määrälliset tavoitteet ylitettiin!

• 8 kuukautta tiivistä tekemistä 1+1+1 hanketiimillä
• 3 verkostoitumistapahtumaa, joissa käyntimääriä yhteensä 66 kpl
• 13 yrityssparraus casea, 3 työpajaa, 3 koulutusta (joista 2 virtuaalista), joihin osallistui yhteensä 78 henkilöä (eli 156 kpl järjestelmään naputettua ESR -lomaketta)
• 29 hankkeeseen osallistunutta yritystä ja 7 muuta organisaatiota
• 7 uutiskirjettä (n. 240 vastaanottajaa): 6 blogia, 4 vieraskynäkirjoitusta ja kymmenittäin postauksia sosiaalisessa mediassa
• Upeat yhteistyökumppanit: Kuopio Health, Humea -laboratorio (UEF), DigiCenter NS (UEF & Savonia), YRIKE -hanke (UEF, Savonia, Karelia),  Itä-Suomen biopankki, STAR -ryhmä (Tietoallas) ja Kansallinen neurokeskus. Suuret kiitokset yhteistyöstä!

JA

• 1 vuosi lisää aikaa MDR:ään valmistautumiseen (jatkoaika 26.5.2021 saakka)

Millaista terveysalaan linkittyvää ohjelmisto-osaamista Kuopion alueen yrityksillä on?

Mitkä ovat ne alueemme yritykset, joilla joko on jo toimintaa tai olisi mahdollisesti joko potentiaalia, kiinnostusta tai osaamista linkittyen terveys- ja hyvinvointialalla oleviiin mahdollisuuksiin? Tähän kysymyksen vastaaminen paljasti, ehkä hieman yllättäen, että alueemme ohjelmistoalan toimijoista oli varsin vähän valmiiksi koottua tietoa saatavilla. Eikun Kuopion kaupungin yritysrekisterin selaukseen siis.

Varsinaista osaamiskartoitusta edelsi 152 yritystä sisällään pitänyt alkukartoitus, jonka perusteella totesimme hankkeemme kohderyhmä olevan varsin runsaslukuinen – tunnistimme kaikkiaan 62 yritystä, jotka voisivat olla kiinnostuneita hankkeemme palveluista (ja/tai me heidän osaamisensa kartoittamisesta tarkemmin). Ohjelmisto-osaamisen kartoittamiseksi harjoittelijamme Herkko Pulkkinen haastatteli 30 näistä yrityksistä ja loppujen osalta teki salapoliisityötä nettisivuja tutkimalla.

Vahvinta osaamista haastatellut tunnistivat olevan sovelluskehittämisessä, pilvipalveluissa, tilastoanalyyseissa, sekä web-applikaatioihin ja -ohjelmointiin liittyen. Toisaalta nämä samaiset osaamiset tunnistettiin myös niiksi mitä eniten ostetaan alihankintana.  Lisäksi mm. tietoallasratkaisut, simulaatiot, mallintaminen, AR- ja virtuaalitodellisuusosaaminen ovat terveysteknologia-alalla toimivien yritysten kaipaamia osaamisia.

Terveysteknologia-ala ja ohjelmistotoimiala linkittyvät vahvasti toisiinsa.  Kyselyyn vastanneista yrityksistä yli puolet kertoo hyödyntävänsä alihankintaa toiminnassaan. Jakeluketjua ei kuitenkaan analysoitu hankkeen toimesta tämän tarkemmin. Kohtaavatko yrityksillä olevat osaamiset ja tarpeet – onko verkostossa oleva osaaminen tehokkaasti ja fiksusti hyödynnetty?

Hankkeemme yhteistyökumppani Kuopio Health osuuskunnan  kehityspäällikkö Marleena Ruutiainen haastatteli toukokuussa toimitusjohtaja Tuukka Elorantaa selvittääkseen tarkemmin miten esimerkiksi Medikro Oy:ssa hyödynnetään verkostoissa oleva osaaminen ja kuullakseen ajatuksia toimivasta yhteistyöstä ja verkostoista. Marleenan blogi julkaistaan seuraavassa Kuopio Health:n uutiskirjeessä 29.5.2020. Tilaa Kuopio Health uutiskirje tästä ja lue kirjoitus aikanaan kokonaan.

Tietämys regulaatioon tulevasta muutoksesta (MDD -> MDR)?

Kaikki kyselyyn vastanneet lääkinnällisten laitteiden valmistajat kokivat muuttuvan regulaation (MDR) tuovan joitakin vaikutuksia heidän toimintaansa. 40 % kyselyyn vastanneista yrityksistä ei ollut täysin tietoinen koskettaako yritystä tai tuotetta vielä vuoden siirtymäajan saanut lääkintälaiteasetus (määräaika 05/2021). Muuttuviin regulaatiovaatimuksiin perehtymiseen ja mahdollisiin vaatimuksiin reagointiin tuli siis toimialan kovasti kaipaama vuoden jatkoaika – toivomme, että hankkeen toimenpiteillä ja viestinnällä saavutettiin edes jonkinasteinen herättelevä vaikutus hankkeemme kohderyhmään.

Hankkeen regulaatioasiantuntija Ville Heleniuksen toteuttama yrityssparraus vastasi myös suoraan yritysten tarpeeseen – paikat sparraukseen menivät todella nopeasti ja sparrauksesta saatu palaute oli todella hyvää. Regulaatiosparraukseen hakeutui yritysten lisäksi myös yritysaihioita ja hankkeita. Nämä toimijat ovat juuri siinä kriittisessä vaiheessa missä regulaatioiden tuntemuksella on todella suuri merkitys sekä tuotekehitykseen että liiketoiminnan suuntaamisen (ml. strategia, markkinat) kannalta. Vastaavalle palvelulle ja neuvonnalle lienee kysyntää myös jatkossa ja eri toimijoiden yhteistyötä tarvitaan osaamisen kohdentamisessa ja tiedon jakamisessa jatkossa.

Hankkeen toteuttaman koulutuksen vaikutukset osaamisen kehittymiseen?

Hankkeessa toteutettiin kolmen koulutuksen sarja teemalla ”Lääkinnällisiä laitteita koskevan lainsäädännön muutokset – ohjelmistot lääkinnällisinä laitteina”. Ensimmäisessä koulutuksessa hankkeen regulaatioasiantuntija Ville Helenius (Kasve Oy) johdatteli ohjelmistotuotteiden regulaatiomaailmaan jo yrityssparrauksistakin tutun kysymyksen, ”Ohjelmistotuote – lääkinnällinen vai ei?” avulla. Kansallisen tason osaamista saimme kouluttajina toimineilta SGS Fimkon Ilpo Pöyhöseltä riskienhallinnasta ja USBIMEDin Terhi Holapalta lääkinnällisen laitteen ml. ohjelmiston käytettävyyssuunnittelusta. Hanke otti loppumetreillään myös digiloikan, sillä koronatilanteen vuoksi toteutimme osan koulutuksista virtuaalisina todella nopealla varoitusajalla.

Palautekyselyn mukaan koulutus sai yleisarvosanaksi osaamisen kehittämisen näkökulmasta ”erinomainen” 28 % vastaajilta ja ”hyvä” 46 % vastaajilta. Virtuaalitoteutus sai kehuja, mutta samalla todettiin fyysisen tapaamisen mahdollistavan verkostoitumisen sekä helpommin keskustelua koulutusteeman ympärillä.

Laajentunut ekosysteemi – kuinka tästä eteenpäin?

Hankkeen keskeinen lopputulema ja toistuva havainto on, että alueen yritykset eivät tunne toisiaan ja että kohtaamisen mahdollisuuksia tarvitaan. Tätä havaintoa olemmekin pyrkineet tuomaan esiin aktiivisesti erilaisissa foorumeissa ja näin varmistamaan kohtaamismahdollisuudet myös jatkossa. Tunnetko muuten jo Itä-Suomen yliopiston, Savonian ja Karelian yhteistyössä toteuttaman YRIKE -hankkeen? Lue lisää heidän toiminnastaan yritysyhteistyökoordinaattori Heli Laineen 15.5 julkaistusta Vieraskynäblogista.

Ohjelmistotoimiala on laaja-alaista sekä toisaalta spesifistä osaamista ja ratkaisuja tuottavien yritysten joukko, joka nyt on tuotu hankkeemme toimesta voimalla mukaan alueen kasvavaan terveysalan ekosysteemiin. Ekosysteemin keskeisenä operaattorina on Kuopio Health osuuskunta, jonka kanssa olemme tehneet tiivistä yhteistyötä koko hankkeen ajan. Konkreettisena esimerkkinä olemme yhdessä työstäneet ”RoadMappia” terveysalan yhteistyön tiivistämiseksi alueellamme: toimintaympäristö, osaaminen, terveysdata ja tietoallas sekä yhteisö ja yhteistyö kehittämisen keskiössä.

Alueella on käynnissä useita huikeita kehittämiskokonaisuuksia. Olemme kiitollisia siitä hyvästä ja hedelmällisestä yhteistyöstä mitä osaltamme olimme mukana rakentamassa hankkeen aikana. Tahtotila yhteiselle tekemiselle on ja tästä on hyvä jatkaa yhteistyössä eteenpäin! Kiitos ja näkemisiin!

Yhteistyöterveisin ja jatkokehitysajatuksin,

Anna

***

Kasvua terveysdatasta – hanke (ESR) päättyy 31.5.2020. Lämmin kiitos yhteistyökumppaneille, osallistujille sekä rahoituksesta Pohjois-Savon ELY-keskukselle ja Euroopan sosiaalirahastolle (ESR).