Kuopion alueen kauppakamarin valiokuntien yhteiskokous | Uutta osaamista ja systeemitason muutos tarvitaan kasvun rakentamiseen
Minulla oli ilo osallistua kasvuvaliokunnan jäsenenä Kuopion alueen kauppakamarin järjestämään yhteiskokoukseen 31.8.2022 Puijonsarvessa. Puheenvuorot olivat loistavia ja keskustelut käytävillä ja kahvitauoilla antoisia. Väkeä oli myös paikalla todella hienosti. Tällä porukalla saadaan kyllä asioita tapahtumaan – uutta näkemystä ja tarvittavia toimia koottua yhteen huutavaan osaajapulaan, sekä alueen yritysten kasvun ja kansainvälistymisen rakentamiseksi. Tässä blogissa koontini ja muutamia nostoja tästä mielenkiintoisesta iltapäivästä.
Tilaisuuden avasi luonnollisesti Kuopion alueen kauppakamarin toimitusjohtaja Kaija Savolainen. Kaija esitteli Pohjois-Savon alueen yritysten tilastotietoa ja vientilukuja, osuus Suomen viennistä 1.9 % jäi mieleen ja se, että siinä on vielä kasvun varaa. Kauppakamari onkin rakentanut viennin kasvattamiseksi kasvuyhteisöhankkeen, jossa tavoitteena tuplata vientiyritysten määrä vuoteen 2030 mennessä . Tiivistetysti siis – vientiä lisää, tuotteiden ja palveluiden jalostusastetta lisää!
Seuraavana vuorossa oli eri valiokuntien kuulumiset. Kauppakamarilla toimii kuusi eri valiokuntaa. Ensimmäisenä kuulumiset kertoi Jan Blomberg ELY-keskuksesta (kauppakamarin osaamisvaliokunnan puheenjohtaja). Tiivistetysti Janin viesti oli, että kv-työvoimaa tarvitaan. Alueen vetovoimatarve on ilmeinen, sitä tulee kehittää sekä paikallisesti yrityksissä että myös laajemmin alueella. Hyviä käytäntöjä!
Kauppa-, matkailu- ja palveluvaliokunnan kuulumiset esitteli Antti-Jussi Pitkälä OP-Pohjois-Savosta. Oli hienoa kuulla, että ”Parasta palvelua” kilpailu jatkuu. Kilpailussa tuodaan hyvä savolainen palvelu esiin. Antti-Jussin huomio olikin, että hyvällä palvelulla on myös merkittävä vetovoima tekijä uudelle kv-osaamiselle. Palvelualoille on lisäksi suunnitteilla erilaisia tapahtumia, joissa toimijoita kootaan yhteen ja edistetään toimialan kehittymistä Pohjois-Savossa.
Infravaliokunnan kuulumiset kertoi puolestaan Raija Niskanen Finavialta. Teemoina korostuvat kuljettaminen, infran rakentaminen ja yhteistyö ELY-keskuksen kanssa. Tavoitteena on alueen parempi saavutettavuus, 5-tie, Itärata junaliikenteelle, Kuopion juna-aseman ja Matkakeskuksen uudistuminen on jo hieno askel tässä eteenpäin. Raija toki kertoi, että lentoliikenne on hänelle lähellä sydäntä ja tätä tulee myös kehittää alueen saavutettavuuden parantamiseksi. Nopeita ja toimivia yhteyksiä maailmalle tarvitaan etätapaamisten lisäksi. Osaamisen kehittämisen näkökulmista nousi esille myös kuljettajien kouluttaminen.
Teollisuusvaliokunnan kuulumiset kertoi Petteri Heimonen, PetterSteeliltä. Teollisuusvaliokunta huomioi kaikkia toimialoja yhdessä, tunnistaa keskeisiä tarpeita yritysten kehittömisessä, sekä rakentaa verkostoa julkisiin toimijoihin.
Tonttitarjonta on valitettavasti Kuopiossa ollut ailahtelevaa ja heikkoa, kaavoituksen tarvitaan lisäresurssit. Asia etenee ja neljä kaavoituksen työpajaa on järjestetty yhdessä Kuopion kaupungin kanssa. Keskustelu on saatu vuorovaikutteiseksi ja luottamukselliselle tasolle, tonttitarjoamalla on keskeinen rooli alueen investoinneille. Teemoina on myös tuotannon ja tuottavuuden parantaminen digitalisaation avulla, automaatio ja robotiikka on tässä teollisuuden näkökulmasta keskeistä. Oli hienoa kuulla, että itselleni sydäntä lähellä oleva alueemme kärkitapahtuma Tahko Ski Lift Pitch on tärkeässä roolissa myös teollisuusvaliokunnassa.
Digivaliokunnan kuulumiset kertoi Tatu Säisä 3D Talolta. ICT-alan koulutustarjoamaa tulee kehittää. Tarpeen ja koulutustarjoaman tulee kohdata ja rakentaa silta nopealle työllistymiselle. ICT-alan houkuttelevuuden lisääminen nousi myös esille ja siihen onkin toteutettu Preset-tapahtuma. Digitalisaation mahdollisuudet yrityksien kasvun tukena tulisi myös saada paremmin esille. Tavoitteeksi alueelle voisi olla kunnianhimoinen 1000 uutta ICT-osaajaa 5 vuoden aikana.
Kasvuvaliokunnan kuulimiset kertoi Kirsi Räikkönen, Lignell&Piispaselta. Heti alkuun Kirsin nostoista minua vakuutti, että kasvu tulee rakentaa kannattavasti. Eikä pörrätä pelkästään vain oman toimialan sisällä, vaan rohkeasti ympärilläkin. ”Lignell&Piispanen ei myy juomia vaan tarjoaa elämyksiä!”. Kärkihankkeita kasvuvaliokunnassa ovat kasvuyhteisön tapahtumat, Tahko Ski Lift Pitch ja vientiyrityksten tuplaaminen. Kansainvälistymispalkintoa Kunnian Kukko -palkintoa uudistetaan ja startupit tulevat myös palkituiksi. Kasvun teemoina nousi esille korkeamman jalostusarvon älykkäät tuotteet ja palvelut, sekä totta kai digitalisaatio – mutta Kirsi korosti, että maailmalla live-tapaamiset ovat myös olennaisia. ”Tärkeimpänä maailmalle mentäessä on rohkeus ja pokka!
Kasvuvaliokunnan puheenjohtaja Mikko Kylävainio Keitele Groupilta nosti vielä esiin tehtävän kaikille: kukaan ei poistu ennen kuin ilmianto on tehty Kunnian kukko -palkinnosta ja senhän me ryhmänä tietenkin teimme ja ehdotimme hienoa pohjois-savolaista yritystä mukaan ehdokkaaksi palkinnolle.
Keskuskauppakamarista saatiin puhujaksi seuraavaksi osaamisen, työelämän ja maahanmuuton johtava asiantuntija Mikko Valtonen. Mikko piti tilannekatsauksen osaavan työvoiman saatavuuteen nyt ja tulevaisuudessa. Esityksessä nousi esille, että osaajapulaa on määrällisesti mutta myös henkilökunnan puolella. Lisäksi kaikissa osaamisen ja väestön ikääntymisen tilastoissa käyrät näyttää valitettavasti alaspäin Suomessa. Suomen kilpailukyky nojaa osaamiseen ja sitä tulee pystyä kehittämään. Keinoja tähän on ja nyt tulee toimia! Lisää mm. maahanmuuttoa, automaattista päätöksentekoa ja työhön liittyvien perheiden yhdistämisen helpottamista.
Pienen ryhmätyön ja kahvitauon jälkeen saimme puhujaksi Itä-Suomen yliopiston rehtorin Jukka Mönkkösen. Jukka nosti vahvasti esiin, että yliopistokaupungit ovat kasvukeskuksia ja kaupunkien tulisi brändätä itseään enemmän yliopistokaupunkina. Saimme myös kertausta kauan odotetun tekniikan koulutuksen alkamisesta 2023, joka täydentää hienosti edelleen laajaa tarjoamaa yliopistossa. Oli myös hienoa kuulla yliopiston lippulaivahankkeista, hienosta kansainvälisestä ranking-menestyksestä ja tutkimuksen yritysyhteistyön tasosta. Yliopisto oli tehnyt myös kansainvälisille opiskelijoile kyselyn, josta nousi esiin että 70 % kv-opiskelijoista olisi halukkaita jäämään alueelle, mutta esteinä koetaan harjoittelupaikkojen vähyys ja kovat kielivaatimukset. Mitä tälle voisimme tehdä? Tarvitaan systeemitason muutosta, tilanne ei ratkea vain yksittäisillä toimilla.
Yhteenvedon päivään teki Petteri Heimonen kauppakamarin hallituksen varapuheenjohtajan roolissa ja nosti esiin edelleen, että nyt on tosiaan systeemimuutoksen paikka ja tarve. Alueella on halua tehdä töitä yritysten toiminnan kasvattamiseen. Ensin se pitäisi tapahtua meissä itsessä. Osaamiseen nojaa kilpailukyky ja on huolestuttava suunta, mihin olemme menossa. Digitaalisuus, automaatio ja robotiikka ovat hyvä kehityssuunta. Tulisi kuitenkin kehittää myös mekanismeja, joilla osaamista, digitalisaatiota ja kasvua voisi rakentaa vahvemmin. Yliopiston roolia alueen vetovoimatekijänä on korostettava. Yliopiston 2x tavoitetta kv-opiskelijoiden ja yritysten 2x vientitavoitetta tulee synkronoida yhteen.
Kaiken kaikkiaan huikea päivä ja omaan toimintaan ja kehittämiseen jäi paljon pohdittavaa. Varmaa on, että tällä vahvalla yhteistyöllä saamme alueella uutta toimintaa rakenteille ja sieltä se systeemitason muutos lähtee toivottavasti myös liikkeelle.
Kirjoittajana Kasve Oy:n toimitusjohtaja ja Kuopion alueen kauppakamarin kasvuvaliokunnan jäsen Mikko Juuti (mikko.juuti@kasve.com, 040-4858826)